JEESUS KÄVELEE VEDEN PÄÄLLÄ
Johanneksen evankeliumi luku 6:
(Rinnakkaispaikat: Matt. 14:22-27; Mark. 6:45-52)
Illan tultua Jeesuksen opetuslapset menivät alas järven rantaan,
17. astuivat veneeseen ja lähtivät järven yli kohti Kapernaumia. Oli jo pimeää, eikä Jeesus ollut vielä palannut heidän luokseen.
18. Järvi aaltoili ankarasti kovan tuulen puhaltaessa.
19. Kun he olivat soutaneet noin kaksikymmentäviisi tai kolmekymmentä stadionmittaa (noin 5-6 km), he näkivät Jeesuksen kävelevän veden päällä ja lähestyvän venettä. Silloin he pelästyivät,
20. mutta hän sanoi heille: "Minä se olen (Minä Olen on Jumalan nimi), älkää pelätkö."
21. He aikoivat ottaa hänet veneeseen, mutta samassa vene saapuikin siihen rantaan, jonne he olivat menossa.
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Joh. 6:16-21)
Jeesus kävelee veden päällä
16.Opetuslapset olisivat yhtä mielellään kuin kansakin halunneet nähdä Jeesuksen kuninkaana. Tämä toivo pohjautui heidän uskollisuuteensa ja rakkauteensa häntä kohtaan. Mutta he tottelivat Jeesusta ja lähtivät järvelle. Seuraavasta jakeesta ilmenee, että he odottivat Jeesusta ennen lähtöään. "Ilta" tarkoittaa tässä myöhempää iltapäivää, joka alkoi klo 18.
17.Saattoi näyttää siltä, että Jeesus ei välittänyt opetuslapsistaan, vaikka niin ei ollut. Hän "ei ollut vielä saapunut", mutta hän saapuisi kyllä. Jumalalla on aikaa odottaa sopivaa hetkeä, mitä hyvänsä hän tekeekin. Koska Kaikkivaltias on täynnä viisautta ja rakkautta, hän tekee kaiken oikein - silloinkin, kun hän peittää valonsa omiltaan (Job 30:26).
18.Gennesaret saattaa yhtäkkiä muuttua myrskyäväksi mereksi. Matteus ja Markus sanovat tuulen olleen vastainen. Jeesus ei ole koskaan luvannut meille helppoa matkaa - vain turvallisen ja hyvän perille pääsyn.
19."Vakomitta (stadion)" on n. 185 metriä. He olivat siis soutaneet viitisen kilometriä. Se ei ole paljon, kun ottaa huomioon, että he olivat olleet matkalla jo ainakin 9 tuntia. Heidän kamppaillessaan järvellä Jeesus rukoili (Matt 14:23). Ja hän näki heidät siitä huolimatta, että oli pimeä (Mark 6:48).
Jos opetuslapset olisivat kääntyneet takaisin, heillä olisi ollut myötätuuli, mutta Jeesus oli käskenyt heidän soutaa Kapernaumiin. Sen vuoksi he eivät ajatelleetkaan kääntyä. Tällaista luottamusta ja uskoa meidän tulee osoittaa Jeesusta kohtaan. Kun Jeesus tuli heidän luokseen, hänellä oli sama vastatuuli kuin opetuslapsilla, mutta se ei voinut estää häntä. Korkeat aallot olivat hyvänä pohjana hänen askeleilleen. Hänen läsnäolonsa meidän vaaroissamme ja vastoinkäymisissämme on kristityn turvallisuuden tae.
20.Epäuskon ja pimeyden läpi kuului Herran ääni: "Minä se olen". Esittelyksi riitti: »Minä se olen. Älkää peljätkö.» Kaikki neljä evankelistaa toistavat nämä sanat. Tästä näkyy, miten tärkeät nuo sanat heille olivat. »Minä olen» -lause esiintyy seitsemän kertaa tässä evankeliumissa. Ne on kaikki mainittu jakeen 48 selityksessä. Epäuskosta huolimatta Jeesus osoitti rakkauttaan ja huolenpitoaan ja huusi opetuslapsille: Älkää pelätkö pimeyttä. Minä olen valo! Älkää pelätkö kuolemaa. Minä olen elämä! Kun Jeesus oli puhutellut heitä, Pietari lähti häntä vastaan vettä pitkin, Matt 14:28-29.
21.Halukkaasti he ottivat Jeesuksen veneeseen. Hän ei tule väkisin meidän luoksemme, vaan tahtoo, että otamme hänet vastaan. Hänen tultuaan veneeseen se saapui kohta perille. Se oli toinen ihme. Silmänräpäyksessä opetuslapset pelastuivat vaarallisesta tilanteesta. Toiset evankelistat tähdentävät, että myrsky tyyntyi heti Jeesuksen astuttua veneeseen. Jae havainnollistaa mahtavalla tavalla Ps 107:30:n: »Hän vei heidät toivottuun satamaan.»